”Tarvii vielä paljon häiriötreeniä”. ”Kyllä se liikkeet jo osaa mutta häiriössä ei niin varmasti”. ”Tää ottaa kyllä häiriöistä paljon painetta”
Kuulostaako tutulta?
Häiriö on yksi asia jonka tärkeys on ollut aika paljon framilla etenkin tokossa, mutta myös muissa lajeissa. Häiriöharjoitukset auttavat saamaan luottoa koiran toimintaan ja tekevät suorituksesta keskittyneemmän ja parhaassa tapauksessa myös intensiivisemmän. Kuitenkin häiriöharjoituksia voi tehdä myös iloisesti päin hittoja ja viedä koiraa myös taaksepäin vääränlaisilla häiriöharjoituksilla. Eli mitä on häiriö ja miten sitä kannattaa treenata?
Häiriöt tarkoittavat kaikkea, joka vie koiran huomiota pois ohjaajasta ja tehtävästä. On olemassa passiivisia häiriöitä (esim. pallo kentällä) ja aktiivisia häiriöitä (esim. apuohjaaja heittää pallon), ja on suunniteltuja ja suunnittelemattomia häiriöitä. Isoin syy sille miksi häiriöiden treenaaminen on niin tärkeää on se, että niitä suunnittelemattomia häiriöitä tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan. Mikäli siinä tilanteessa haluaa koiran toimivan oikealla tavalla, olisi parempi olla treenannut niitä suunniteltuja, hallittuja häiriöitä koiralle sopivalla tavalla. Pääperiaate kisakoiran kohdalla olisi se, että mitään niin jännittävää ei _voi_ kokeessa tapahtua etteikö jotain vielä omituisempaa olisi tapahtunut treeneissä. Ja mielellään hallitusti niin että koira oppii tehtävästä oikeita asioita eikä vaan rämmitä niistä treeneistä läpi sillä periaatteella että riittää että koira nyt vaan on törmännyt niihin häiriöihin.
Häiriötreenejä on erilaisia ja niiden tavoitteet ovat silloin myös erilaiset. Itse jaottelen häiriötreenit kahteen eri kategoriaan: reaktiorajan alapuolella olevat häiriöharjoitukset sekä reaktiorajan yläpuolella olevat häiriöharjoitukset. Näistä molempia tarvitaan, ja niillä on oma funktionsa. Näille kahdelle häiriöharjoitustyypille pyhitän omat postauksensa, eli tämä häiriötrilogia tulee jatkumaan näihin molempiin eriytyneillä teksteillä.
Yhteistä kuitenkin näillä kahdella häiriötyypeillä on se, että mikäli haluamme hyviä tuloksia koiran suoritukseen, tarvitsemme todella tehokasta ja oikea-aikaista palkkiota. Mikäli häiriötreeni perustuu sille että ajamme koiran virheeseen häiriöllä ja annamme palautetta koiralle siitä että se epäonnistui, se nyt ei ole ideaalitilanne ajatellen koiraa, suoritusta tai tulevia häiriöharjoituksia. Palkkaaminen ja tarkka suunnitteltu ovat tärkeimmät kulmakivet häiriöharjoituksissa.
Eli mikäli joskus olet ihmetellyt, minkä takia makaan keskellä kenttää paikkamakaavan koiran vieressä tekemässä lumienkeliä ja laulamassa makkaralaulua (tositarina), syy löytyy häiriöharjoituksista.
Seuraavassa postauksessa käsittelemme reaktiorajan alapuolella tapahtuvien häiriöharjoitusten merkitystä ja treenitapoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti