sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Muutoksen tuulia: täältä tullaan, Haukkuvaara!



Blogi on pitänyt pientä hiljaiseloa, isolta osalta siksi että työn alla on ollut pienoinen mullistus työelämään. Olen siirtymässä kouluttajaksi Koirakeskus Haukkuvaaran riveihin.

Pää pyörällä olen ihmetellyt tätä parin vuoden tallattua taivalta tähän pisteeseen asti. Mistä Etoelävä sai alkunsa? Parista kansalaisopiston koirakurssista, joista pikkuhiljaa alkoi kehittyä ajatus "hieman erilaisesta kesätyöstä". Ja kuinka pikkuhiljaa toiminta vain kasvoi ja kasvoi, kunnes jossain vaiheessa tulin siihen lopputulokseen, että tämä on oikeastaan kaikkea mitä olen koskaan työltä halunnut: paras työ mitä kuvitella saattaa. Ja jotenkin tämä ajatus on vienyt minut tähän pisteeseen ja tämän mahdollisuuden äärelle.

Minulle tämä tarkoittaa tulevaisuutta rakastamani työn parissa. Niin kauan kun koulutukseni pyörivät ulkotiloissa, oli vain ajan kysymys milloin elämän realiteetit tulisivat läiskimään naamalle ja pakottamaan siirtymään kentiltä muihin töihin. Talvikuukausia sä kun et siellä kentällä pysty leipääsi tekemään, se on karu totuus. Ja se talvi on pitkä ja pirun kylmä. Ihan näin vinkiksi niille ketkä samaa polkua tallaavat: villasukat ovat kouluttajan paras ystävä.


Lämpimän hallin lisäksi Haukkuvaara tarjoaa niin paljon uusia mahdollisuuksia ammatilliselle kasvulle ja jotain mitä aiemmin mulla ei ole tässä työssä ollut: työyhteisön tuki. Tämä on jotain niin hienoa etten osaa edes sanoiksi pukea, miten paljon se minulle merkitsee. Kun teet yksin töitä, tulee monessa asiassa vastaan ihan puhtaasti se todellisuus, että itseäsi et voi kloonata kahteen paikkaan samaan aikaan ja omista koulutuksista irtautuminen yksin työskentelevänä lisäkouluttautumista varten on ollut todella haastavaa toteuttaa. Ja tämä jos mikä on kalvanut ja jatkuvasti pitänyt varpaillaan: tässä työssä et vaan voi tippua kehityksen kärryiltä, lakata kehittämästä itseäsi ja hakemasta uutta osaamista myös omien koiriesi kanssa. Yksi asia, jota Haukkuvaaran poppoossa arvostan ihan äärettömästi on heidän halunsa jatkuvasti kehittyä sekä itsensä takia että ammattinsa takia, ja se että sama mahdollisuus on nyt tarjolla on, noh - ihan pirun hienoa. Jos on yksi asia jota janoan, se on uusi tieto ja osaaminen koirien kanssa toimimisesta, enkä voisi tähän hätään keksi mitään tämän parempaa tapaa löytää itseäni sieltä tiedon lähteiltä. Rakastamani työn parista.

Olen aavistuksen verran mykistynyt ja hyvin, hyvin onnellinen. 






4 kommenttia:

  1. Hienoja uutisia! Onnea tulevaan Elli 😃

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon!!! Toivottavasti blogin kirjoittelu vaan jatkuu, näitä on aina yhtä mukava lukea, vaikka harvemmin tulee kommentoitua :)

    VastaaPoista
  3. Hei Elli,
    olin ollut aikeissa kirjoittaa sinulle ja kysyä, pidätkö loppuvuodesta pentukurssia. Nyt taidan sitten katsastaa Haukkuvaaran kurssikalenteria, josko sieltä löytyisi sopiva kurssi, jolle voisin tulla kahden viikon päästä kotiutuvan aussiepojan hieman kasvettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea uudesta perheenlisäyksestä! Toivottavasti Haukkuvaarassa nähdään :)

      Poista