Tämä postaus on jatkoa edelliselle kirjoitukselle: Paine ja sen purkautuminen vs. tavoitehakuinen käytös
Miten paine purkautuu?
Sitten kun meillä on siinä käsissä se painekattila, niin johonkinhan sen paineen silloin täytyy purkautua. On ihan yksilö -ja hieman rotukohtaista, mitkä paineen purkamisen käytösmallit tulevat eniten pinnalle missäkin koirassa. Puhutaan roduista joilla on matala purukynnys - silloin puhutaan myös koirista, joiden paineiden purkautumisen vaihtoehdoissa hampaiden käyttö on hyvin pinnalla. Eli koira saattaa jo pienestäkin paineesta ottaa hampaat käyttöönsä. Sama pätee myös äänekkäisiin koiriin: silloin paineen purkukeinona haukkuminen tai vinkuminen on todennäköistä. Muita hyvin tyypillisiä paineen purkukeinoja ovat liikkuminen (mikä on yksi syy sille, miksi hihnassa kiskominen on usein niin sitkeä vaiva), vasten hyppiminen, mielistely ja niin edespäin ja niin poispäin. Usein koirat myös käyttävät paineen purkukeinona opetettua tehtävää. Esimerkiksi paineistunut agilitykoira lähtee usein tarjoamaan alasmenokontakteja tai juoksentelee putkia läpi jos se saa mahdollisuuden. Rotuominaisuudet tosiaan ovat myös yksi asia, joka määrittää sen paineen purkautumisväylän. Ketään tuskin yllättää ihan kauheasti jos sanon, että noutajilla esimerkiksi paineenpurkukeinoina toimii usein tällainen pyhä kolminaisuus: hössötys, hännänheilutus ja asioiden kantaminen suussa.
Otetaas muutama esimerkki paineenpurkautumisen kaavoista, juuri sellaisista tilanteista jotka usein ihmetyttävät ihmisiä epäloogisuudellaan.
Ihan hyvin perinteinen tilanne: Koira heittäytyy selälleen kun sitä rapsutetaan, ja ihminen ilolla ja rempseydellä sitä kupsuttelee mahasta. Koira on melko liikkumaton rapsutuksen aikana, eikä esim. kelli tai kiehnää tai kurnuttele samalla. Kun rapsutus lopetetaan ja käsi viedään pois, koira puree käteen kiinni.
Tässä kohtaa jos koiran käytöstä yrittää selittää tavoitehakuisena käytöksenä, usein tullaan siihen lopputulokseen että koira halusi että rapsutusta jatketaan eikä anna omistajan lopettaa. Ihan ensimmäinen asia siinä tilanteessa mitä mulle tulee mieleen on se, että melkeinpä kaikki ne koirat joiden tiedän näin tehneen ovat olleet hyvin omanarvontuntoisia karjisuroksia tai luonteeltaan melko samantyyppisiä koiria, jotka eivät yleensäkään aktiivisesti hakeudu ihmisen hellittäväksi tai oikeastaan anna mitään elettä siitä että ne todella pitäisivät siitä että niitä rapsuttaa. Joten mikä tässä tökkii?
Tässä on eräänlainen paineiden vuorovaikutus käynnissä. Koira saa jotain sosiaalisia ärsykkeitä, jotka laukaisevat siinä paineen käyttäytyä tietyllä tavalla sosiaalisesti, eli heittäytyä selälleen. Sen jälkeen ihminen useimmiten tulkitsee tilanteen vähän väärin ja toteaa koiran haluavan rapsutuksia ja intoutuu koiran kyhnyttämiseen oikein urakalla. Samaan aikaan koira kerää itseensä toisenlaista painetta: sen antamiin sosiaalisiin eleisiin vastattiin väärällä tavalla, ja tilanteen jatkuessa pidempään ja pidempään se paine kasvaa ja kasvaa ja kasvaa, kunnes tilanne raukeaa ohjaajan käden liikkeeseen poispäin koirasta ja tarjoaa samalla koiralle paineenpurkuväylän: se puree käteen kiinni.
Aussie juoksi liian nopeasti liian lähelle - seurasi pieni sosiaalinen paine
Otetaas vielä toinen esimerkki tilanteesta, joka on monille hyvin mystinen koiran käytöksessä. Puhutaan koirasta, jolla on ongelmia ihmisiin suhtautumisen kanssa. Sellainen koira, jolla on aika paljon kuitenkin toimintakykyä eli se ei passiivisena välttele ihmisiä, vaan sellainen pölkkypää joka jatkuvasti änkeää itsensä sille liian vaikeisiin tilanteisiin. Tässä yksi elävän elämän esimerkki, tämäkin karjakoira, nuori narttu.
Koira näkee ihmisten lähestyvän vapaana ollessaan. Se lähtee juoksemaan niitä kohti kootulla pomppulaukalla, häntää matalalla nopeasti heiluttaen, huulet kireinä ja silmät sirillään, kroppaa heiluttaen. Kun se pääsee ihmisten jalkoihin, se käy istumaan ihmisen jalkaan kiinni, korvat päänmyötäisesti heiluen ja edelleen vähän väkkäränä liikuskellen. Kun ensimmäinen ihminen yrittää sitä koskea, se puree.
Tässä taas tuntuu että mitään logiikkaa koiran käytöksellä ei ole: mitäs hittoa se nyt sitten menee säätämään sinne vieraitten ihmisten luokse, jos se ei sitten kerran halua, että siihen kosketaan.
Koska sosiaalinen paine. Kun ihmiset ovat kauempana, koira kokee sosiaalisen paineen sellaisena, että sen pitää päästä se purkamaan tietyillä sosiaalisilla käytöksillä: tervehtimisellä. Sellaisella tervehtimisellä, että se pääsee kertomaan että se on ihan pieni ja vaaraton koira vaan, yhtään hän ei ketään halua uhata ja olispas kiva jos kukaan ei tekis pahaa tälle pienelle ja vaarattomalle koiralle. Kuitenkin kun ihmiset tulevat lähemmäksi, paine muuttuu. Koiran ensimmäinen sosiaalinen paine lähteä tervehtimään ihmisiä ajoi sen liian vaikeaan tilanteeseen, ja painetta kasaantuu tilanteessa enemmän kuin koiran hermot pystyvät kannattelemaan. Koira yrittää purkaa painetta liikkeellä (pomppiva laukka ja heiluminen) ja se elehtii paljon paineensa mukaisesti. Mutta kun nämä eivät riitä paineen purkamiseksi ja paine tekee vielä nopean ja ison lisääntymisen ihmisen kumartuessa sitä koskemaan, se purkautuu hampailla. Mikäli tälle nimenomaiselle koiralle olisi annettu enemmän tilaa, eli omistaja olisi esimerkiksi sanonut että koiraan ei saa kiinnittää nyt mitään huomiota, se olisi todennäköisesti jatkanut paineensa purkamista juoksentelemalla kunnes se olisi pystynyt rauhallisemmassa mielentilassa palaamaan ihmisten luokse ja hyväksynyt kosketukset.
Eli tämä on yksi syy, minkä takia itse koen että koiran painetta pitää yrittää ymmärtää. Useasti koirat eivät tietyn paineen saatuaan enää toimi ns. syyntakeellisesti, eli niillä ei olekaan enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin purkaa se paine sille koiralle luontaisella tavalla. Ei koiralla silloin ole luontaisesti päässään tällaista vaihtoehtolistaa, jota se käy läpi.
1. Naapurin koira rähisee aidan takana ja se vituttaa rankasti, miten toimin.
a) kävelen kauniisti ohi koska tiedän että aita on välissä joten turhahan tässä on ruveta möykkäämään
b) jätän möykkäämättä koska tiedän että jos olen hiljaa, siitä seuraa jotain mukavaa
c) jätän myökkäämättä koska tiedän että jos en ole hiljaa, siitä seuraa jotain epämukavaa
d) no paskaaks tässä, "HEI JÄTKÄ ÄLÄ ALA MULLE!"
Koska koiran paine ajaa sen sille luontaiseen käytökseen ilman että koiralla olisi mitään mahdollisuutta muuttaa sitä käytöstään. Ja tämä on se syy, minkä takia me niitä koiria koulutetaan. Voimme joko opettaa sen purkamaan paineensa johonkin muuhun (leluun pureminen, suoritettava tehtävä) tai opettaa sen olemaan ottamatta painetta siitä nimenomaisesta ärsykkeestä (vastaehdollistaminen).
Mutta se onkin sitten tarina seuraavaan osaan kirjoitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti